Arjessa olen joutunut jälleen kerran miettimään mitä minä todella haluan ammatillisesti, kuinka päästä haluttuun lopputulokseen, mitä ponnisteluja se vaatii, kuinka saada apua asioihin mitä en osaa ja mitä minä oikeasti osaan.
Olen pääammatiltani edelleen fysioterapeutti, vaikka opiskelenkin suurella sydämellä luonto-oppaan ammattiin tähtääviä opintoja monimuoto-opiskeluna. Koulua on kuukaudessa keskimäärin 3-5 päivää kuukaudessa. Teen edelleenkin pääasiassa fysioterapeutin töitä, mutta harjoittelen omatoimisesti mentorini ohjauksessa pienryhmien kanssa uutta ammattia, entisen fysioterapeutin ja terveys-/personal trainer-valmentajan ammattien ohessa.
Haaveenani on osaksi toteuttaa näitä kaikkia yhdessä, viedä fysioterapia- ja/tai terveysvalmennusasiakkaan välillä luontoon, kuntouttamaan kehoa ja päänuppia. Lisäksi haluan viedä erilaisia pienryhmiä erilaisille luontoreiteille esimerkiksi patikoimaan, lumikenkäilemään tai hiihtämään ja samalla saamaan erilaisen luontoelämyksen kuin itsekseen liikkuessa saisi. Suunnittelen parasta-aikaa erilaisia ateriakokonaisuuksia ja pienmuotoisia workshopeja, joista kerron joskus myöhemmin, kun suunnitelmani ovat muotoutuneet valmiiksi.
Tällä viikolla olin pitkästä aikaa opiskelun parissa ihan livenä, eikä vaan etäyhteyksin tai itse opiskellen kotona. Tuntui hyvältä päästä juttelemaan opiskelukavereiden kanssa face to face, sekä opiskelemaan pää sauhuten luonnon tuotteistamista, innovoimaan, tekemään ryhmätyötä, miettimään kohderyhmiä, kuinka markkinoida jne, jne, jne. Verkostoitumisesta puhuimme myös jälleen kerran ja luulen, että opiskeluporukkamme tulee olemaan yksi tärkeä linkki verkostoitumisessa.
Seuraavana päivänä saimme ensin etäopetusta luonnon kosmetiikan valmistamisesta ja eipä aikaakaan, kun pääsimme itse kokeilemaan tuotteiden valmistamista lähiopettajamme opastuksella. Olin alkuun skeptinen, mutta kokemus oli myönteinen ja innostava.
Kaksi seuraavaa päivää opimme luonnontuntemusta eri tavoin sekä pohtimaan muun muassa miten joku tietty luontoalue puhuttelee minua ja kuinka saan sen tiedon siirrettyä kanssakulkijoille.
Homma siis etenee ja päänuppi pullistelee ajatuksia, suunnitelmia, potentiaalisia yhteistyökumppaneita ja tietenkin potentiaalisia asiakasryhmiä.
Savolaisittain sanottuna päätän raporttini tähän lauseeseen: Uottakee hetki mitä tuleman pittää! 😊
Tmi Tuula Issakainen 